Valokuvauksellisia otoksia ja jätöksiä

Aikojen saatossa on kuvausmateriaaleille tarttunut monenmoisia otoksia nuoresta pääkaupungistamme. Tutustumme seuraavaksi hieman vähemmän tunnettuihin kohteisiin ja kuvaajiin.

Karamazariinin huvila

Ensimmäinen tunnettu yhteiskuva huvilasta ja lyhtypylväästä.

Vuonna 1922 onnistui loimaalainen Erno Lehmäaho ensimmäistä kertaa tallentamaan Karamazariinin huvilan sekä huvilan pihalla asustaneen lyhtypylvään samaan kuvaan. Vaikka sekä huvila että pylväs ovat varsin hidasliikkeisiä, olivat tuon ajan filmit vielä hitaampia. Valokuvaaja Lehmäaho käytti hyväkseen aamun aikaisia tunteja jolloin kuvattavat olivat vielä horroksessa.

Huvila 1980-luvun asussa.

Myöhemmässä otoksessa huomaamme miten lyhtypylväs on jo siirtynyt huvilan etupihalle.

Kansallismuseo olemassa jo 1950-luvulla?

Kansallismuseo vaiko hyvin samankaltainen rakennus?

Kaapro Celsiusmannin 1956 julkaistussa teoksessa ”Turun jälkeen Helsinki – haitat ja hyödyt” on kuva Kansallismuseosta(?). Onko kyseessä sama Kansallismuseo kuin tänä päivänä Töölön kylän kukkuloilla kohoava uusnarsistinen rakennus vaiko samankaltainen kyhäelmä? Arkeologipiireissä kuhistaan tämän sencaatiomaisen löydön johdosta.

Aamunkajoa rautatiejuna-asemalla

Kaupunki likoo auringonnousussa.

Selma G. van der Janatuinen on saanut vangittua dramaattiseen kuvaansa rautatiemaiseman ylle nousevan aamuisen pölypilven.

Asuntopulaa 1910-luvulla

Rautatien ympäristöön noussutta hökkelikylää.

Edellisen vuosisadan alussa podettiin Helsingissä asuntojen vähyydestä johtuvaa asuntopulaa. Tämän seurauksena nousi hyvien kulkuyhteyksien varrelle useita hökkelikyliä. Kuvassaan Wiljo Puumajanen on kuvannut Hakaniemen siimeksessä uinuvaa Linnunradan hökkelikylää (Sato, 1899).

Paranormaaliutta vielä 1960-luvulla

Aaveolentojako Mannerheimintiellä? Vaiko optinen illuushio?

Vuonna 1963 sai nuori herra Gottfrida Hinckenskjöld kuvaansa omituislaatuisen sutun. Aikansa otosta pondeerattuaan otti Gottfridu yhteyttä Aalto-opiston valokuvaus- ja taloustieteen professoriin, Timo Jutilaiseen. Kuvaajaa tutkittiin verinäyttein ja Rhöntgen-kuvamenetelmällä, mutta paranormaaliutta ei pystytty havaitsemaan. Mysteeri on vielä tänä päivänäkin omituinen.